Haku

Palveluskoirien hakukoe on sekä ohjaajalle että koiralle niin fyysisesti kuin henkisestikin haastava laji. Hakutyöskentelyssä koira hakee henkilöä ilmavainun avulla risteilemällä hakualueella, jonka laajuus vaihtelee koeluokittain. Etsittävä henkilö voi olla piiloutunut täysin tai olla esimerkiksi tuuhean kuusen alaoksien kätköissä, joten koiran oltava helposti sopeutuva ja pystyttävä toimimaan erilaisissa tilanteissa. Hakukoiran on muutoinkin oltava vieraista ihmisistä pitävä, omatoiminen, rohkea ja helposti ohjattavissa.

Koira ilmaisee löydetyn henkilön joko haukkumalla tai rullailmaisulla. Haukkumalla ilmaiseva koira pysyy maalimiehen lähellä ja haukkuu siten, että ohjaaja vaivattomasti löytää koiran luo. Rullalla ilmaiseva koira puolestaan maalimiehen löydettyään nappaa kaulapannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja vie sen ohjaajalle. Tämän jälkeen ohjaaja kytkee koiran taluttimeen ja koira palaa maalimiehen luo yhdessä ohjaajan kanssa.

Hakuharrastus vaatii aikaa ja aktiivisuutta myös koiranohjaajilta. Hakua on vaikea harrastaa yksin tai parin henkilön porukalla. Ihannetapaus hakuharrastuksesta on aikatauluista ja ryhmän sisäisistä sopimuksista kiinni pitävä useamman henkilön muodostama ryhmä, jotka ovat harjoituksissa mukana aina alusta loppuun. Lisäksi asian osaavat maalimiehet, jotka osaavat lukea koiraa ja käyttäytyä sen mukaisesti, ovat tämän harrastuksen ”kultakimpaleita”.

Palveluskoirien hakukoe koostuu seuraavista kokonaisuuksista, jotka yhdessä muodostavat koetuloksen:

– henkilöetsintä maastosta
– esine-etsintä, eli "esineruutu"
– tottelevaisuus, eli "tottis"

Hakua voi harrastaa kaikenrotuisten koirien kanssa, mutta virallisiin palveluskoirakokeisiin pääsevät tällä hetkellä vain palveluskoiraoikeudet omaavat rodut.