Jälki

Hajuaisti on koiran vahvin vaistotoiminta. Koirat ovat jo vuosituhansien ajan joutuneet käyttämään tätä aistia hyväkseen saadakseen ravintoa itselleen ja jälkeläisilleen. Koiran hajuaisti on miljoona kertaa parempi kuin ihmisen hajuaisti ja koirat ovatkin osoittaneet vaikuttavia suorituksia hajuaistillaan.

Ihminen on myös tiedostanut koiran tehokkaan hajuaistin ja käyttää tätä ominaisuutta hyväksi monessa eri tarkoituksessa. Etenkin monille viranomaisille koiran tarkka hajuaisti on korvaamaton apu. On olemassa muun muassa huumekoiria, pommikoiria, jälkikoiria, ID-koiria ja ruumiskoiria.

Palvelus- ja pelastuskoirapuolella koiran hajuaisti pääsee parhaiten esille jäljestyksessä. Tarkkavainuiset koirat voivat jäljestää jopa vuorokauden ikäistä jälkeä vaikeissakin olosuhteissa. Jälkikoirat ovat löytäneet ja pelastaneet monia metsässä eksyneitä kulkijoita. Koiran jäljestämistaitoa testataan mm. palveluskoirien jälkikokeessa. Myös pelastuskoirapuolella toimiville on olemassa omat testit ja kokeet.

Mihin jäljestys perustuu?

Itse jälki perustuu siihen, kun ihminen kävelee maastossa ja rikkoo samalla maaperää, josta syntyy erityinen ominaishaju. Tämän ominaishajun perusteella koira pystyy jäljestämään. Rikkoutuneen maaperän ominaishaju on sitä voimakkaampi mitä tuoreempi jälki on. Täysin tuore jälki ei ole jäljestämisen kannalta paras mahdollinen, sillä silloin ihmisen oma haju sekä maaperän haju leijuu vielä ilmassa, jolloin koira hyvin herkästi jäljestää ilmavainun avulla kuono ylhäällä. Koira jäljestää hyvin ja keskittyneesti silloin, kun sen kuono työskentelee tauotta lähellä maanpintaa suu kiinni. Läähättävä ja suu auki työskentelevä koira ei ole kovinkaan hyvin keskittynyt jäljestämiseen.

Jokainen koira osaa jäljestää, mutta todella hyvällä jälkikoiralla on ennen kaikkea motivointi kunnossa. Toimiva jälkikoira omaa myös jonkin verran taistelutahtoa ja kovuutta sekä hyvää hermorakennetta. Taistelutahdolla ja kovuudella tarkoitetaan sitä, että koiralla on halua ponnistella eteenpäin eikä se jätä tehtäväänsä kesken heti vaikeuksien ilmetessä. Hyvä hermorakenne taas takaa koiralle riittävän keskittymiskyvyn tehtävän suorittamiseen. Jälkikoiralla on oltava myös todella hyvä fyysinen kunto, jotta se jaksaisi työskennellä mahdollisimman tehokkaasti pitkiäkin aikoja. Jäljestyksessä käytetään usein myös hyväksi koiran ravinnon hankinta- ja saalistusviettiä, sillä kuten jo aiemmin tuli esille, niin koira käyttää luonnostaan hajuaistiaan ravinnon saamiseen. Motivointi jäljestämiseen on jokaisen koiranohjaajan omakohtainen päätös. Motivoinnissa kannattaa tietenkin käyttää sitä keinoa, joka on oman koiran kohdalla kaikkein tehokkain. Jäljestämisen motivoinnissa voidaan käyttää mm. ruokaa, leluja tai koiralle mieluista henkilöä.

Onko jälkiharjoitus vaikea toteuttaa?

Itse jäljen tekeminen on harjoituksen helpoin osa. Kävelet vain metsässä välillä suoraan ja välillä mutkitellen ja varot itse eksymästä, sillä jälkikoira on usein jäljentekovaiheessa autossa odottamassa. Suurimman osan harjoituksen ajasta vie suunnittelu ja mietiskely. Huolellisesti suunniteltu jälkiharjoitus takaa huomattavasti paremman lopputuloksen kuin päätön metsässä kirmailu. Suositeltavaa olisi, että ennen jäljentekoa mietittäisiin muun muassa seuraavia seikkoja: jäljen pituus, jäljen ikä, maasto-olosuhteet, tuulen suunta ja jäljen vaikeusaste.

Jälkiharjoitus kannattaa tehdä aina oman koiran kykyjen mukaisesti. Liian vaikea harjoitus saattaa tehdä koiran epävarmaksi ja epäonnistunut harjoitus voi olla epämieluisa kokemus niin koiralle kuin ohjaajallekin. Liian helpot harjoitukset voivat taas olla koiraa turhauttavia. Onnistunut lopputulos saavutetaan, kun edetään harjoittelussa askel askeleelta niin, että jokaisella harjoituskerralla tapahtuu jonkin verran edistymistä. Mikäli harjoittelussa ei päästä edistymään, niin ohjaajan tulisi hieman vilkaista itseään peiliin ja tosissaan mietiskellä omia koulutusmetodejaan. Usein auttaa myös se, että ottaa yhteyttä johonkin toiseen harrastajaan, joka voi esimerkiksi tulla katsomaan harjoitteluanne, sillä omat virheet on usein todella vaikea tiedostaa.

Jäljen tekemisestä on hyvinkin ristiriitaisia mielipiteitä harrastajien keskuudessa. Joidenkin mielestä koiralle tulisi aina tehdä vieraan henkilön kävelemä jälki ja jotkut taas väittävät, että jäljen tekijällä ei ole mitään merkitystä. Uskon, että jälki hyvin pitkälti perustuu rikkoutuneen maaperän hajuun eikä niinkään ihmisen ominaishajuun, joten periaatteessa jäljen tekijällä ei ole niinkään merkitystä. Oma mielipiteeni on myös se, että varsinkin aloitusvaiheessa kannattaa tehdä itse jäljet, sillä koiranohjaaja osaa tehdä parhaiten koiralle sen omia kykyjä vastaavan jäljen. Mutta etenkin kilpailujen lähestyessä kannattaa suosia vieraan tekemää jälkeä, sillä kokeissa ajetaan aina vieraan ihmisen jälki. Kun koira osaa jäljestää, niin on hyvä silloin tällöin ajaa vieraan tekemää jälkeä, jonka reitistä ei tiedä yhtikäs mitään. Se on paras keino testata omaa luottamusta koiraansa!

Millainen on palveluskoirien jälkikoe?

Palveluskoirien jälkikoe jakaantuu kolmeen eri osioon: tottelevaisuuteen, jäljestämiseen ja esine-etsintään. Vahvin painopiste on tietenkin jäljestämisellä, joka muodostaa noin 57% kokonaispistemäärästä. Jälkikokeessa on kolme eri luokkaa: alokas-, avoin- ja voittajaluokka. Alokasluokassa vaatimustaso on kaikista alhaisin, mutta testaa kuitenkin hyvin koiran jäljestämistaitoa. Tarkempaa tietoa kunkin luokan vaatimuksista saa palveluskoirakokeiden sääntökirjasta, joita voi ostaa omalta yhdistykseltä tai tilata suoraan Suomen Palveluskoiraliitosta.

Miten aloittaa jälkiharrastus?

Paras keino on hakeutua esimerkiksi jonkin yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja harjoituksiin. Mikäli paikkakunnalla ei järjestetä mitään ohjattua toimintaa, niin sitten ei muuta kuin roikkumaan kentän laidalle muiden harrastajien joukkoon ja esittämään mielenkiintonsa jälkiharrastusta kohtaan. Omatoimisuus on valttia tässä harrastusmuodossa, sillä kukaan ei välttämättä tule hakemaan sinua kotiovelta treeneihin. Lukeminen myös kannattaa, sillä monet koiralehdet suoraan sanoen tulvivat hyviä koulutusvinkkejä!

Kirjoittanut: Heli Välimäki

Palveluskoirien jälkikoe koostuu seuraavista kokonaisuuksista, jotka yhdessä muodostavat koetuloksen:

– jäljestys maastossa
– esine-etsintä, eli "esineruutu"
– tottelevaisuus, eli "tottis"

Jälkeä voi harrastaa kaikenrotuisten koirien kanssa, mutta virallisiin palveluskoirakokeisiin pääsevät tällä hetkellä vain palveluskoiraoikeudet omaavat rodut.