Sulanmaan lajit

VALJAKKOURHEILUN SULAN MAAN LAJIT

Valjakkourheilun sulan maan lajeja ovat koirajuoksu, koirapyöräily ja kärryajo. Sulan maan lajit tulevat pääosin Euroopan vähälumisemmilta seuduilta ja ovat siellä erittäin suosittuja. Lajeja harrastetaan harjoittelu- tai kilpailumielessä nimensä mukaisesti juuri lämpimämpinä ja lumettomina vuoden aikoina, mikä asettaa koiran kanssa harrastamiselle tiettyjä rajoja. Koirat eivät pysty hikoilemaan säädelläkseen elimistön lämpöä kuten ihminen. Sääntöjen mukaan sulan maan kilpailut järjestetään normaalisti, jos lämpötila on alle 16°C. Yli 22°C lämpötilassa ei saa järjestää kilpailuja ollenkaan, sillä koira ylikuumenee helposti. Myös omaa harjoittelua suunnitellessa maalaisjärjen käyttö on sallittua: lämpötilan lisäksi kannattaa huomioida koiran turkin paksuus, väri ja se, että löytyykö lenkkipolun varresta sopivia uima- tai kahluupaikkoja koiran juottamiseen ja uittamiseen. Kuumimpien kesähelteiden aikaa lenkin voi tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla ja säädellä lenkin pituuden sään mukaan.

Jos suunnittelet koirallesi valjakkourheilu-uraa ota sille heti pentuna mikrosiru tatuoinnin sijaan. Kaksipäiväisissä kilpailuissa tai viestikilpailuissa koira on pystyttävä nopeasti tunnistamaan ja silloin siru on kätevin ja sääntöjen mukaan ainoa hyväksytty tunnistemerkintä. Tatuoinnin suhteen ollaan kuitenkin toistaiseksi noudatettu ”joustavaa tuomarilinjaa” kansallisen tason yksipäiväisissä kisoissa.

171124 Szamotuly MM-Puola DBWV 2x6,3 km ensimmäinen päivä ja etappi on ohitse. Ernoa hengästyttää. Kuva: Anu Mäkinen

KOIRAJUOKSU ELI CANICROSS

Koirajuoksu tuo valjakkourheilun kaikkien koirarotujen ja -harrastajien ulottuville. Koiran koko ja vetokyky eivät ole ratkaisevimmassa asemassa, kun startataan koirajuoksukisaan; koirakko etenee radalla pääasiassa sitä vauhtia kuin mitä juoksija koiran perässä pystyy ylläpitämään. Kun hyvä juoksija kykenee juoksemaan 3.30 kilometrivauhdilla maratonin, etenee hyvä rekikoira taas parhaimmillaan alle kahden minuutin kilometrivauhtia. Hitain koira koirajuoksutiimissä on siis ihminen, jota koira joutuu vetämään myös alamäissä. Siten koirajuoksu eroaa kaikista muista vauhdikkaammista valjakkourheilun lajeista. Koirarodut chihuahuasta alkaen pystyvät juoksemaan vähintäänkin samaa vauhtia kuin ihminen, joten kaikki koiraharrastajat, koiran rodusta tai roduttomuudesta piittaamatta ovat kykeneviä harrastamaan lajia tasavertaisesti myös kilpailumielessä.

Koirajuoksun aloituskynnys on huomattavasti alempi verrattuna esimerkiksi koirahiihtoon, sillä hiihtotekniikan perusteiden hallinnan ja hiihtovarusteiden hankinnan sijasta ohjaajalle riittävät pelkät lenkkitossut. Lisäksi koiran perässä jalan kulkien kontrolli koiraan on helpompi säilyttää kuin esim. suksien ja sauvojen kanssa. Mikä tahansa ulkoilu vetovaljaissa olevan koiran kanssa ei kuitenkaan ole koirajuoksua, sillä koirajuoksussa koiran pitää vetää juoksijaa. Useimmat koirat oppivat kuitenkin vetämään sitkeällä harjoittelulla, joka kannattaa jo senkin vuoksi, että laji pitää sulan maan aikana kunnossa niin koiran kuin ohjaajan. Juoksijoille laji käy taas oivasta nopeusharjoittelusta.

Ensimmäiset viralliset koirajuoksukilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 2003 ja siitä lähtien lajista on tullut erittäin suosittu koiraharrastajien keskuudessa yli rotu- ja harrastusrajojen.


KOIRAPYÖRÄILY ELI BIKEJORING

Koirajuoksuun verrattuna koirapyöräily on huomattavasti vauhdikkaampaa ja parhaimmillaan hyvin treenatun koira-pyöräilijä-parivaljakon nopeus saattaa nousta jopa 40 km/h ja viiden kilometrin rata saattaa sujahtaa 9 minuuttiin tai jopa sen alle. Koirapyöräilyä ei tule turvallisuussyistä koskaan edes kokeilla täysin vetoon tottumattomalla koiralla, sillä siinä on erittäin tärkeää, että vetonaru pysyy tiukalla koko ajan ja koira osaa vetää tasaisesti ja on ohjaajan hallinnassa tulipa matkan varrella eteen mitä tahansa. Laji onkin suosituinta kilpailevien ja kokeneempien valjakkohiihtäjien ja heidän vauhdilla ja voimalla vetävien isompien koirarotujen keskuudessa.


VARUSTEET

Koirajuoksuvarusteiksi käyvät samat varusteet kuin koirahiihtoon: husky-tyypin vetovaljaat, mieluiten avokoukullinen tai pikalukollinen leveähkö vetovyö ja joustava vetonaru. Kilpailuihin lähdettäessä varusteille on määritelty muutamia tarkennuksia, jotka löytyvät Suomen Valjakkorheilijoiden Liiton kilpailusäännöistä (www.vul.fi). Vetovarusteiden hinnaksi tulee uutena hankittaessa n. 60-80 euroa. Lisäksi juoksijan kannattaa hankkia itselleen hyvin vaimennetut lenkkitossut.
Koirapyöräilyssä käytetään samoja varusteita kuin koirajuoksussakin. Ainoa ero on siinä, että vetovyön sijaan koiran voi kiinnittää valjaista ja vetonarusta myös suoraan pyörän ohjaustankoon kiinnitettyyn avokoukkuun tai pikalukkoon. Maastokelpoinen pyörä soveltuu lajiin parhaiten.
Sulan maan lajeihin lukeutuu koirajuoksun ja –pyöräilyn ohella myös Kärryajo, joka on verrattavissa talviseen valjakkoajoon useamman koiran kanssa, rekeä on korvaamassa ainoastaan kärryt. Lajissa kilpaillaan 2-koiran potkulauta/triggeri-luokista useamman koiran erikoiskilpakärryluokkiin.

Rauhallisemmilla reiteillä saa tehtyä tehokkaat vetotreenit vaikka useammalle koiralle kerralla. Pihla-kultsun vuoro vetää. Ransu ja Raita juoksevat irti mukana kirittäen. Seuraavaksi onkin Ransun vuoro. Kuva: Anu Mäkinen