Toko
Toko (myös TOKO) tarkoittaa koirien tottelevaisuuskoetta, jossa kilpaillaan neljässä eri tasoluokassa, alokas-, avoin-, voittaja- sekä erikoisvoittajaluokassa. Luokkien lyhenteet ovat ALO, AVO, VOI ja EVL. Alokasluokan kilpailusuoritus on melko lyhyt ja tehtävät helppoja, kun taas ylemmissä luokissa tehtävät vaikeutuvat ja koiran tulee pystyä ripeästi tottelemaan käskyjä myös etäällä ohjaajasta ja suorittaa monivaiheisiakin tehtäviä. Harjoiteltavat liikkeet onkin hyvä pilkkoa pienempiin palasiin ja esimerkiksi noutoliikkeen harjoittelu kannattaa aloittaa alokasluokan kapulan pidon opettelusta. Näin ollen alempien luokkien tehtävien hyvästä osaamisesta on ehdottomasti hyötyä myös ylempiin luokkiin siirryttäessä, kun pohjatyö on tehty kunnolla. Tottelevaisuuskokeisiin voi osallistua myös monirotuisen koiran kanssa, ja se sopii kaiken kokoisille ja ikäisille koirille, joskin kilpailuihin osallistumisen alaikäraja on 10 kk ja erikoisvoittajaluokkaan 15 kk. Monirotuinen koira tulee rekisteröidä Suomen Kennelliiton tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin ennen ensimmäistä tokokoetta.
Alokasluokka koostuu seitsemästä tehtävästä: yhden minuutin paikallamakuusta, jonka 3-5 koirakkoa suorittaa yhtä aikaa väljässä rivissä sekä yksilöliikkeistä, jotka ovat vapaana seuraaminen, maahanmeno seuraamisen yhteydessä, luoksetulo, noutoesineen pitäminen, kauko-ohjaus sekä hyppy esteen ylitse. Alokasluokan liikkeet ovat suhteellisen lyhyitä ja yksinkertaisia, joten koesuorituskin on melko lyhyt. Avoimessa, voittaja- sekä erikoisvoittajaluokassa liikkeet vaikeutuvat, ja koiran tulee osata erilaisia noutoliikkeitä, muun muassa voittaja- ja erikoisluokassa tunnistusnouto eli etsiä ohjaajan oma kapula muiden kapuloiden joukosta; “ruutuliike” eli juosta luokan tason mukainen matka merkitylle paikalle sekä asteittain vaikeutuva luoksetulo niin, että koira myös pysäytetään luoksetulon aikana. Näiden lisäksi koirakon tulee ylemmissä luokissa suorittaa yhä haastavampia seuraamiskaavioita, koiran osata jäädä paikoilleen eri asentoihin seuraamisen yhteydessä ja pysyä paikoillaan istuen tai maaten muiden koirien läsnäollessa ilman, että ohjaaja on näkyvissä.
Tuomari antaa kustakin liikkeestä pisteet sekä erikoisvoittajaluokkaa lukuunottamatta arvion kokonaisvaikutelmasta eli siitä, miten hyvin koirakon yhteistyö toimii ja koira on hallinnassa.
Tokossa lähes kaikki liikkeiden vaiheet suoritetaan liikkeenohjaajan käskyjen mukaisesti, mikä on sikäli helppoa ohjaajalle, että esimerkiksi seuraamisen kaaviota ei tarvitse muistaa ulkoa toisin kuin vaikkapa pk-lajien tottelevaisuusosuudessa. Ohjaaja ei saa käyttää muita käskyjä, käsimerkkejä tai vartalo-ohjausta kuin mitä säännöissä on kerrottu, ja ylimääräisistä avuista seuraakin pistemenetyksiä. Tästä lienee johtuu tokon maine jokseenkin pikkutarkkana ja “jäykkänä” lajina, vaikka todellisuudessa myös jopa erikoisluokan ykköstulokseen voi sisältyä joitakin virheitä eikä tekemisen tarvitse olla täydellistä edes, jotta koira valioituisi lajissa. Ennen kaikkea tokon tulisi olla mukavaa tekemistä ja “aivopähkinöitä” sekä koiralle että ohjaajalle, miten saada koira oppimaan haluttu liike ja suorittamaan se iloisesti ja itsevarmasti sekä koeohjeen mukaisesti.
Ihanteellisessa tokon liikesuorituksessa koira noudattaa ohjaajan käskyjä ripeästi, täsmällisesti ja tarkasti, mutta tärkeää on myös iloinen yhteistyö. Tokossa menestyäkseen koiralle kannattaakin alusta asti rakentaa hyvä motivaatio tekemiseen, hyvä häiriönsietokyky ja kontakti ohjaajaan. Varsinkin alussa liikkeet kannattaa jakaa pienempiin palasiin, joita voi harjoitella asia kerrallaan, jotta koira kykenee oppimaan juuri halutun asian ja tekniikan kuhunkin liikkeeseen. Tokokoiralle on myös eduksi pystyä suorittamaan liikkeitä ja liikkeiden osia yhtä lailla matalassa vireessä rauhallisesti keskittyen esimerkiksi tunnistusnoutokapuloiden haisteluun tai vaikkapa paikallaoloon häiriössä, kuin myös korkeassa vireessä täyttä vauhtia juosten “ruutuun” tai vaikka tuomaan noutokapulaa ohjaajalle.
Tottelevaisuutta voi tietysti harrastaa myös täysin ilman kilpailutavoitteita, ja ainakin alempien luokkien liikkeistä on paljon hyötyä myös normaalissa arkielämässä ihan jokaiselle koiralle. On hyvä, jos koira osaa tulla luokse, odottaa hetken paikoillaan, seurata hetken ohjaajaansa tai vaikkapa pysähtyä vauhdista käskyn kuultuaan. Samalla harjoittelun lomassa myös koirakon keskinäinen suhde kehittyy, koira saa mukavaa aktivointia ja ohjaaja oppii jatkuvasti kouluttamaan koiraansa paremmin mitä pidemmälle lajissa edetään.
Rovaniemen Palveluskoirakerho on järjestää jäsenilleen tokon koulutusta ja kursseja ympäri vuoden, kesällä Tassuvaaran koulutuskentällä ja talvella vuokratuissa harjoitustiloissa. Pääasiassa treenaaminen tapahtuu yhteistreeneissä, joissa treenataan toinen toista auttaen ja kannustaen. Kysyvä ei tieltä eksy, ja neuvoa ja apua saa varmasti kokeneemmilta harrastajilta, vaikka varsinaista nimettyä kouluttajaa ei kentällä olisikaan. Säännöllisesti järjestetään myös eritasoisia ja -pituisia kursseja, joissa voi päästä treenaamisen alkuun tai vaikkapa käydä hiomassa liikkeitä kisakuntoon ennen kokeita. Kerholta löytyy kaikki tokon harjoitteluun tarvittava, niin esteet, kapulat, merkit kuin ruutunauhatkin, joten treenaamaan päästäkseen ei tarvitse muuta kuin olla jäsen ja näin ollen oikeus kentän käyttämiseen.
Tokokokeet ovat mukavia, kaikille avoimia tapahtumia, joihin voi tulla myös seuraamaan kilpailusuorituksia, mikäli laji kiinnostaa. Ja jos laji on jo tuttu mutta kilpaileminen vielä epäilyttää, RPKK pyrkii järjestämään myös epävirallisia leikkimielisiä kokeita, joihin voi tulla testaamaan omaa taitotasoaan. Vuodesta 2016 kerho on myös palkinnut vuoden tokokoiran, sekä vuoden tokotulokkaan.
Teksti: Laura Hanni, Saana Siitonen
